Koontia

Nyt kun on uusi blogikin saatu toimimaan, niin ehkä olisi aiheellista koota vähän viimeaikaisia treenejä nippuun Nijin osalta. Nepohan asustaa tällä hetkellä vanhemmillani nauttimassa maalaiselämästä, mutta jahka neidin juoksut loppuvat, tulee herra joksikin aikaa tänne totuttelemaan kerrostaloelämään. Tällainen on suunnitelma.

Mutta, itse aiheisiin:

Agility

Yksittäisistä esteistä pituus, rengas ja kepit sekä kontaktit ovat vielä kesken. Kontakteista oikeastaan puomi on, ainakin viime viikonlopun leirin perusteella, jokseenkin mallillaan, mutta A ja keinu on muutamaa kokeilua lukuunottamatta harjoittelematta. Kepit opetan verkkojen kanssa, kuten alunperin olin suunnitellut. Turha vaihtaa tyyliä, kun verkkoihin on kuitenkin mahdollisuus palata. Saan siten (toivottavasti) itsenäiset, nopeat kepit. Keppeihin palataan varmaan vasta ensi keväänä. Irtoamista pitää muistaa treenata yleisestikin enemmän. Minä varmistelen liikaa koiraa, joka osaa oikeasti irrota! Se tuli jo viikonloppuna todistettua mm. puomia treenatessa… Joku kerrankin vain hoksasi sanoa, että älä änge siihen koiran luokse :D

Ohjaus onkin sitten asia erikseen. Kuten jo aikaisemmasta pätkästä voi todeta, ohjaaja varmistelee. Sen lisäksi tyyli ohjata on jotain karmivaa, mutta ompahan ainakin jotain mitä petrata.

Jälki

Ollaan nyt tehty muutamia jälkiä, jotka ovat sujuneet kohtuu kivasti. Pientä epävarmuutta namittomilla pätkillä (ovat pitkiä, useita kymmeniä askelia) havaittavissa aina silloin tällöin, mutta kaiken kaikkiaan kokonaisuutena sujuvaa. Askeleet ovat tulleet tarkemmiksi, kun satunnaistin makupaloja roimasti. Kun helposti kangistun kaavoihin, joissa tyyliin muutama tyhjä, muutama namitettu ja taas tyhjää jne. Nyt makupalat on oikeasti satunnaisia, lyhyitä pätkiä (1-5) ja tyhjiä enemmän (useita kymmeniä). Esineet 99% varmat (1% tulee yhdestä esineestä, joka jäi kerran ilmaisematta kesällä ;D ). Kulmatyöskentely on ajoittain ollut takkuista, mutta yleisesti ottaen Niji suorittaa kulmat hyvin pienillä varmistuksilla. Nyt koira ei ole enää niin epävarma kulman jälkeen kuin aiemmin, vaikkei namia heti löytyisikään. Eli ehkä me ollaan edes jotenkin edistytty, vaikkei minusta aina siltä tunnukaan :D Valitettavasti tämän tarkemmin minulla ei meidän jäljistä ole ylhäällä tietoa (typerä minä!), mutta jatkossa koitan saada jotain kirjoitettua ylös :) Viimeisin jälki sisälsi kaksi kulmaa ja n. 30-70 metriset suorat (x3) ilman esineitä. Niji jäljesti ensimmäistä kulmaa lukuunottamatta todella upeasti. Ekassa kulmassa meni hieman yli, mutta syy on täysin minun, koska jarruttelin koiraa, koska jälleen kerran oletin kulman olevan jossain ihan muualla kuin se oli. Milloin sitä oppii luottamaan koiraan? Toinen kulma menikin todella upeasti, koska ohjaaja oletti kulman olevan kauempana, joten en ehtinyt sohimaan liinan kanssa. Mikähän vaistomainen juttu lie…

Tokottelut

Noh. Jos oikein rupean tekemään kärpäsestä härkäsen, niin meillä on aivan tuhottomasti viilattavaa (perusasennon nopeaus, luoksarit, hypyt, nouto etc.). Ollaan treenailtu todella vähän tässä kuluneen parin kuukauden aikana ja panostettu enemmänkin fiilispuolelle. Oikein hyvältä vaikuttaa ja koira pelittää aivan superhienosti! Neidistä alkaa kuoriutua varsinainen akka ;) Tänään kävin reenaamassa noita sivulletuloja ja puutuin hitaisiin -> näyttää heti paljon paremmalle. Hyppääminen on myös melko yleistä, mutta väheni huomattavasti reenituokion aikana. Otettiin samalla pieniä seuraamispätkiä: Upeaa! Niji nojasi, oli innokas ja tarkka. Tein ekaa kertaa juoksussa käännöksiä, jotka olivat aivan äärimmäisen hienoja :) Jes!

Yleisesti ottaen fiiliksen osalta hommat on suhteellisen hyvin hanskassa tällä hetkellä. Olen kovasti koittanut kaivaa neidille itseluottamusta ja sitä on selkeästi tullut lisää. Neiti on kovasti kasvanut henkisesti pienen tauon sekä fiilistreenien aikana, vaikka niitä on vähän ollutkin. Ehkäpä siinä on juuri se syy. Isona miinuksena ohjaajan osalta on se, etten usein suunnittele treenejä edelleenkään kunnolla. Ja se mikä on opetettu, pitäisi toimia aina treenitilanteessa niin kuin se on alunperin näyttänyt (mm. sivulletulo näistä yksi yleisin…). Milloinkohan sitä oikein oppii?

Koitan saada tänne blogiin koirista pienet esittelysivut unohtamatta tietenkään Koukkis-kissaa ;)

One Response to “Koontia”

  1. Ihana ulkoasu!!

Jätä vastaus

Why ask?