Hetken mielijohteesta päätin mennä “testaamaan” (jep, suunnitelmien tekeminen ei oikein ole mun vahvin laji…), miten esineet metsästä löytyy eli kyseessä esineruutuilu.

Koira puuhun odottamaan niin, ettei se kunnolla minua nähnyt, kun kävelin pienellä alueella (n. 20m x 20m) heitellen sinne viisi esinettä. Tuulien katselut sun muut ei tietenkään käyneet edes mielessä (tosin ei kyllä tuullut kovin kovaa ylipäätään). Otin koiran ja laitoin pk-liivit päälle. Kumma kyllä, Niji terästäytyi välittömästi liiveistä (yhdistää hakuiluun?) ja koska oli niin lähtevännäköinen, lähetin sen suoraan ruudun reunalta. Eipä siinä, koira teki oikein mallikkaan ihannesuorituksen. Pisto suora ja syvä sekä esinekin löytyi!! O.O Esineenä siis valkosininen sormikas, joka sijaitsi ruudun oikeassa takakulmassa. Mutta, koska minua ei jymäytetä uskomaan tuohon illuusioon, että koira osaisi homman, tehtiin lisää etsintöjä. Lähetin samoilta sijoita koiran uudestaan ja koira tekikin kovasti töitä esineen (sellainen lasketteluhissilippusysteemi) ympärillä - pyörii, pyörii, etsii, mutta ei paikanna esinettä, joka oli hieman lumen peitossa. Kutsuin koiran pois ja uusi yritys siten, että kävin näyttämässä esineen koiralle koiran odottaessa ruudun reunalla. Uusintayrityksestä huolimatta esine ei noussut. Joku viisaampi olisi ehkä tehnyt jotenkin toisin, mutta päätin lähettää koiraa muille esineille tässä välissä. Seuraavaksi löytyikin kännykkä, joka oli ruudun vasemmassa takakulmassa. Niji tosin ilmaisi sen menemällä maahan! :D Kehoitin sitä tuomaan esineen ja nousihan se sieltä helposti. Kiva huomata, että pitoharjoittelut kaikenmaailman esineillä heijastuu tässä näin selkeästi. Nijistä on aivan ältsynkivaa tuoda esineitä ja istua niiden kanssa eteen. Palkaksi leikin esineillä välillä ottaen koiran eteenistumaan ja rauhoittumaan. Irti-käskyn jälkeen homma sen esineen kanssa loppui ja lähetys uudelle. Seuraavaksi sellainen jonkinlaisesta vaahtomuovista (kovaa, mutta joustavaa) tehty tiikeri (littana siluetti), joka sijaitsi vasemmassa reunassa, noin viisi metriä lähetyspaikalta. Tätäkin Niji etsi vähänaikaa, mutta esine löytyi hienosti ja koira tarttui tähän heti tuodakseen sen. Mentiin seuraavaksi takaisin oikeaan kulmaan, josta yritettiin sitä toista esinettä uudestaan nostaa. Lähetys, koira etsii ja pyörii sekä lopulta noukkii senkin mukaansa! Tosin etsi sen verran kauan, että lähetin vielä kertaalleen viimeiselle esineelle, joka oli sellainen tappies-tossu. Se löytyi todella nopsasti. Tossu sijaisti takareunalla, suht keskellä. Tästä superpalkka ja homma loppui.

Ensikerralla pitää tallata alue useamman ihmisen kera, koska Niji selkeästi jäljesti mun jälkiä, vaikka siihen pyrin, ettei jäljet olleet lähellä esineitä. Superhienosti homma kuitenkin eteni, vaikka esineitä on etsitty viimeksi toukokuussa :’D Pitää tehdä tähän oikeasti jonkinlainen suunnitelma, miten edetä. Tärkeää minusta olisi se, että koira etsii esineitä hyvällä motivaatiolla.

Kategoria: esineruutu Heta