Hässäkkä
Tämä blogin pitäminen on kyllä ollut varsin laiskanpuoleista ;D Pahoitteluni.
Pikaisesti raapustelen kuulumisia tekstin ja kuvien muodossa. Olen ollut harjoittelussa nyt parin viikon ajan naapurikunnan kunnaneläinlääkärillä ja voi että tykkään! En osaa oikeasti kuvitella itselleni muuta alaa, en vaikka minulla ei mikään köyhä mielikuvitus olekaan :) Toivottavasti saan tulevaisuudessa jostain klinikkaeläintenhoitajan töitä :)

Harjoittelun ohella ollaan puuhasteltu koirien kanssa valitettavan vähän. Raiku on oppinut seuraamaan 1-2 askelta, mutta perusasento tämän jälkeen on vielä kohtuuttoman hidas. Toisinaan tekee näppäriä istumisia, mutta yleisesti tekeminen on “laiskaa”. Etiäpäin, sanoi mummo lumessa, niinhän se menee. Paikallaoloa on pohjustettu paljon, joten sen suhteen ei ongelmaa (toistaiseksi). Istuminen ja maahanmeno luonnistuvat myös kohtuu kivasti. Noutokapula on hauska ja se haetaan kivalla vauhdilla ja palautetaan vauhdikkaasti. Pyrin pitämään pääpainon paluun vauhdissa ja siinä, että koira haluaa enemmän minun loppupalkkaa kuin itse kapulaa. Kapulan kanssa eteenistuminen on vielä työnalla sekä malttaminen sivulla. Luoksetulon loppuasento on täysin kesken, mutta hiljalleen, hiljalleen ;)

Nippen kanssa ei olla kunnon ajatusta juttuihin vielä laitettu, sillä neiti on tehnyt poikkeuksellisen näpäkästi hommia. Olen pitänyt treenit lähinnä rutiineita painottaen sekä mahdollisimman vähillä toistoilla (vauhtiliikkeiden, kuten luoksari, nouto ja eteenmeno) osalta, ettei vauhti lässähdä. Jääviä koitan sille parhaani mukaan saada nopeammiksi sekä varmemmiksi. Ainakaan vauhtia ei ole puuttunut, sekoittaa herkemmin. Neidin draivi on vaan niiiiiin upea nykyisin hommissa <33 Nijin ote töihin paranee aina vain :)) Sen verran huomasin tässä viimetreenissä, että minun pienikin epävarmuus (tehtiin porukalla paikallaolo, jossa jännitin jostain kumman syystä "kisamaisesti") saa Nijin tekemään hitaasti ja vähän kysyvästi "ai näinkö?". Sain oman moodauksen tuossa tilanteessa vaihdettua välittömästi havaittuani koiran hitauden ja Niji jatkoi hommia kuten kuuluikin ja olen opettanut. Tilanne olis siis sivulla maahanmenossa, joka oli ensin hiiiiiiiiidas kyseisessä treenissä oman "jännityksen" vuoksi ja sitten heti perään uusiksi rennommiin fiiliksin ja koira oli salamana maassa! Turhauttavaa.. Kisamaisia treenejä täytyy siis saada alle PALJON, jotta tämä minun typerä lukotus lakkaa >:|

Neposenkin kanssa on puuhailtu jotain pientä omaksi iloksi. Nemppasen aivosopukoista löytyy yllättävän hyvin vanhoja temppuja / liikkeitä. Seuraamisessa keulii taas, mutta äh, antaa keulia :D Suotakoon pappakoiralle se ilo ;) Nemppa pääsi tiistaina töihin mukaan koekaniinin rooliin. Halusin ottaa Neposta verinäytteet ja niistä pienen verenkuvan sekä maksa- ja munuaisarvot ihan terppatarkkimielessä. Jostain oli ilmestynyt ylhäälle M1:seen kiva “pieni” hammaskivi, jonka seurauksena ien oli lähtenyt vetäytymään ja poskikin hieman hankautunut. Siispä Nen pääsi hammashuoltoon ja minä pääsin kokeilemaan hammaskivenpoistoa. En käsitä, missä välissä kyseinen “äksidentti” on päässyt levahtamaan, kun ihan tuossa vuoden loppupuolella tarkistin koirilta hammaskalustoa tarkemmin. Lisäksi Nemppasen etuhampaat ovat kuluneet todella paljon. Tätä en ole hoksannut aiemmin. Katselin koiran purentaa tarkemmin ja näyttäisi siltä, että Nepon purenta on “lähellä” tasapurentaa, mutta ei se sitäkään ole (tai ainakaan “puhdas”). Verrattuna siis Nijin purentaan, mikä on selkeä leikkaava. Kannusaikoina purentoja opiskellessa Nempan purenta oli selkeämpi leikkaava. En tiedä, miten paljon voi purenta ajansaatossa muuttua. Uskoisin, että hampaiden kuluminen saa purennan näyttämään enemmän tasapurennalta kuin nuorempana. Tiedä häntä. Noin muutoin ei onneksi mitään erikoista koirassa ollut :) Verenkuva oli hyvä ja muut arvot normaalissa. Pappakoira voi siis huoletta porskutella etiäpäin :))
Ja sitten ne kaikkein mukavimmat uutimet: Minä ja belgineidot pakataan kimpsut ja kampsut suunnaten nokat kohti Stormia! :) Saatiin siis vihdoin kämppä, joka tosin on pieni ajatellen kissojen raahaamista mukaan, joten killipojat jäävät toistaiseksi asustelemaan vanhemmilleni tai koitan hankkia niille muun hoitopaikan. Mielelläni ottaisin Kehruukallen ja Pärinäpetterin mukaan, mutta en halua, että ne joutuvat elämään ahtaasti :/ Kämppä, johon muutetaan, on varmasti väliaikainen ja koitan kalastella hieman isompaa luukkua, jahka saan hilattua itseni Pirkanmaalle saakka :) Muutto on siis jo viikon päästä ja mulla on kaikki tavarat hukassa täällä kotikotona :D Koitan ottaa mahdollisimman vähän tavaraa täältä mukaan ja etsiä hieman uutta roipetta sitten paikanpäältä. Sisustusinnostus on kohonnut kattoon ;) Raha tosin rajoittaa, mutta jospa sitä jotain uutta saisi asuntoon ostettua :) Olen haaveillut pitkään sellaisesta koko seinän mittaisesta hyllystä, joka sijoitetaan katon rajaan ja sellaisen tuonne aion hankkia. Ikeakin on pelottavan lähellä….

Koska koulujuttujakin on ihan kiitettävästi työnalla, menee seuraavat viikot varmasti hyvin pitkälti niiden sekä muuton parissa. Lisäksi lähden reissuun pariksi viikoksi Ruotsinmaalle helmikuun puolessavälissä kaverin seuraksi eläinvahdiksi tämän tuttavien luokse :) Pieni “loma” tekee kyllä hyvää (tosin sekin menee koulun parissa..)! Ikävä taukohan siitä tulee koirien kanssa puuhasteluun ja olemiseen heti muuton jälkeen, mutta eiköhän me selviydytä ;P
Muuton mukanaan tuomaa uutta on myös toki uusi treeniporukka :)) Aksareenailuihin toivonmukaan päästään neitien kanssa osallistumaan ja tottisryhmäkin oletettavasti löytyy. Hakuporukka on myös uusi kiva lisä, johon toivonmukaan mahdutaan mukaan 8) Ikävä tosin tulee varmasti vanhoja reenikavereita ja tuntuu oudolta hypätä uusiin kuvioihin mukaan, mutta enköhän minä vieraile täällä Kuhmossakin aina välillä “lomailemassa”, kun koulu ei tässä keväällä hirveästi vaadi läsnäoloa. Tosin töitä koitan jostain saada, niin saisi pientä lisärahaa opiskelijan ankeisiin päiviin :P
Tällaisiin tunnelmiin tällä erää :) Palaan astialle oletettavasti muuton jälkeen ja kunhan saan oman netin kämpille toimimaan! :)





Jei, saan velvoitettua treeniseuraa ! 8–) Munkin täytyi kaikki vanhat treenikaverit jättää kankaanpäähän tän Pirkanmaallemuuton myötä, tilanne paranee koko ajan. : ) Maanantaisin kai nähdään, kun ollaan Nukan kanssa käyty vammalassa agireeneissä, niihin kai tekin tulossa ?
Jeejee, hauska kun pääsee useammin näkemään. : )