Remind me I’m alive

Viimeisen viikon aikana on tapahtunu niin paljon kaikenlaista, etten ole ehtinyt juuri nettiin sukeltamaan (ja lisäksi tämä typerä nettitikku pätkii n. 5 minuutin välein, joten voitte kuvitella, että netin jatkuva katkominen saa pahimmankin nettiriipuvaisen vähemmän riippuvaiseksi..). Blogi on roikkunut muutenkin viime aikoina varsin hiljaisena verkon aalloilla, pahoitteluni siitä. Yritän ryhdistäytyä parhaani mukaan (taas..) ;P

Toissaviikon lauantaina oli kahdella tapaa merkittävä päivä, sillä muuttokuorma lähti liikenteeseen Kuhmosta kohti Sastamalaa. Koko päivän tärkein asia unohtui minulta täysin siinä muuttopuuhissa: Niji täytti neljä vuotta! Tärkeistä tärkein juhli siis sattuneesta syystä synttäreitä varsin vaisusti.

Viime viikon maanantaina aloitettiin agilitytreenaus ryhmässä Nijin kanssa ja täytyy sanoa, että paljon on ohjaajalla vielä handlattavaa. Niji on onneksi kiltti ja kuuliainen, joten ehdin sen ohjailla vielä siedettävällä nopeudella (tosin olen joutunut tässä toteamaan muutaman treenikerran jälkeen, ettei se ehkä olekaan niin hidas ja kiltti T.T ). Uusi halli tai uudet esteet eivät olleet sitten niin minkäänlainen ongelma. Kontaktikuuri pitäisi yrittää saada aikaiseksi, mutta katsellaan. Agility on meille lähinnä sellainen sunnuntailaji, joten puuhastellaan lajin parissa vähän hömppäilyfiilingeillä kisoihin tähdäten. Kisastartteihin ei varmaan mene kauaa tällä tahdilla ;)

Samaisen viikon tiistaina pääsin vihdoista viimein muuttamaan pintaremontin jälkeen uuteen kämppään. Lauantaina tuodut tavarat odottelivat kiltisti olkkarissa ja kädet syyhyten purin laatikoita ja mallailin tavaroita paikoilleen. Koska patja/sänky odottelee vielä jossain kaupanhyllyllä, saatiin sänky lainaan. Iltasella piipahdettiin vielä treenihallissa tottistreenit tekemässä. Nijille perussettiä seuraamisen, noudon sekä luoksarin parissa. Luoksetulon jättöihin saatiin jonkinlaista ideaa ja sitä lähdetään kokeilemaan. Yksinkertaisuudessaan koiralle jännitettä omalla liikkumisella jättöihin, jotta koira jää skarpimpana. Nijin mielestä paikalle jäätyään voi nuuskaista maata ja puuhailla omiaan, kunnes käännyn sitä kohti. Tavallaan haetaan koiralle “virittynyt jousi” -fiilistä kun sen jätän.

Raikulle perusasentoja, siitä yhden askeleen seuraamista (suoraan + käännöksiä vasempaan) ja kontaktia. Lisäksi paikallaan istumista + luoksetulo ilman loppuasentoa. Raikun kohdalla unohdan käskytyksen todella herkästi, koska koira tarjoaa tekemistä itsenäisesti. Pitäisi muistaa ottaa käskyt käyttöön.

Keskiviikko menikin sitten löhvistellessä ja kämppää laitellessa. Torstaina Niji pääsi hierottavaksi ja pientä jumia löytyi lapojen sekä takajalkojen seudulta. Ei mitään isoa kuitenkaan. Viikon viimeisenä koulupäivänä (minulla oli tosiaan lähiviikko koululla) neidot pääsivät mukaan viihdyttämään ihmisiä. Niji otti tilan lahjakkaasti haltuun käyttämällä jokaista paikallaolijaa hyväksi rapsutusten merkeissä. “Ei belgin kuulu käyttäytyä noin” totesi eläinlääkäri-ope ;P Raikulla on lievää pöhkimiskautta menossa, mutta reipas sekin on pohjimmiltaan eikä jaksanut pöhistä paria ihmistä enempää. Raiku ei ihan Nijin veroinen ole rapsutusten kerjäilyssä, mutta sitäkin huvittavampi kömpelön olemuksensa vuoksi :o) Raikua myös kiinnosti kovasti, mitä taululle piirreltiin ja piti melkein nenä käydä tauluun tuikkaamassa. Hupsu tyttö.

Viikonloppu sujahti vaihteeksi varsin koiramaisissa merkeissä. Lauantaina treenailua isommalla porukalla, Nijille aksaa ja tottista, Raikulle jälkimmäistä. Nijin aksatreenailuissa kepit tuottivat ongelmaa, kun keppien jälkeen oli putki poikittain. Nippe ei meinannut millään pujotella loppuun saakka, vaan oikoi ja hyppäsi putken yli. Tällaista treeniä ei tosin olla koskaan otetukaan, joten ihmekös tuo. Omia ongelmiani on koiran ohjaamatta jättäminen tietyissä kohdissa. Minulla tulee kamala kiire siirtyä paikasta A paikkaan B ja unohdan kokonaan ohjata koiraa. Tähän olen koittanut pureutua ja miettiä omaa ohjaamistani ihan kunnolla.

Tottisten saralla Raiku jatkoi samoja juttuja, eli perusasentoa ja pieniä askeleen, kahden seuraamisia. Lisäksi maahanmenoja sekä iskunoutoja. Nipelle ei mitään erikoista, seuraamista, nouto (paluu apparin kera) ja luoksetulo sekä jääviä peruutellen. Jäävissä ei tainnut tapahtua lainkaan sekoittelua + kaikki oli todella nopeita!!! Työvoitto, jos saan nämä pidettyä nopeina jatkossakin ;) Olen siis koittanut keskittyä palkan suuntaan lähinnä sekä käskyjen selkeyteen.

Sunnuntaina Niji kävi katsastamassa lampaita ja kyllähän sillä jonkinlaista hajua hommasta oli. Niji käsitteli lampaita nätisti ja rauhallisesti, ei tokikaan millään yberhienolla intensiivisyydellä. Belgianpainajaiseksi kuitenkin varsin hyvin :) Videollekin touhua otettiin, mutta videot eivät ole minulla itselläni, joten voi mennä joku tovi, että saan niitä nettiin asti laiteltua.

Onnistuin saamaan itselleni todella mukavan flunssan viikonlopun aikana, mutta kipaistiin silti maanantaina taas aksatreeneissä, jossa oli tarkoituksena tehdä rata kisanomaisesti läpi. Jee, tosi hauska reeni näin meille, kun ei olle ikinä taidettu kisamittaista rataa edes tehdä :DD Ei sillä, selvittiin esteelle numero 17 virheettömästi, kunnes sain omalla ohjauksella aikaiseksi kiellon putkelle. Sen jälkeen homma taittui hyvin esteelle nummero 26 eli kepeille (toisen kerran kyseisellä radalla) ja sain aikaiseksi tiplun, koska läkähdyin matkalla. Rapakunto + flunssa = ei hyvä. Asia, joka minut yllätti radalla oli Nijin vauhti: Se meni ja LUJAA! Mun pieni puksuttava bainajainen löysi kaasujalan..

Ongelmia radalla oli oikeastaan kepit (sama rata kuin lauantaina, mutta suoritettiin silloin vain esteelle 14 saakka) sekä tiukka käännös esteellä 16 (hyppy). Niji ignoorasi kokonaan “tässä”-käskyn, joka on siis aiemmin tarkoittanut sitä, että tullaan käteen. En tiedä, miksi Nippe teki ison kaarroksen ja pyrkiytyi toisen hypyn yli, mutta selkeästi osittain homma oli myös koiran “päähän pisto”, koska sillä oli oikeasti vähän turhan kova kaahotus käynnissä. Pitää kuitenkin koittaa treenailla aihetta jatkossa enemmän ja muistutella aiheesta.

Tiistain tottikset meni ok:sti. En isompaa treenisuunnitelmaa tehnyt, koska onnistuin saamaan sitten kuumettakin. Nipelle perussettiä: Seuraamista, luoksari sekä jäävät peruutellen. Tein myös noudon palkaten paluusta: Ollaan tehty noutoja palautusvauhdin saamiseksi apparin kanssa, joten pitkästä aikaa otin menon kanssa ja homma näytti hyvälle! :) Lisäksi eteenmeno.

Raikulille seuraamista, jossa ongelmaa tuottaa tällä hetkellä kontakti liikkeessä. Ollaan harjoiteltu tätä aivan liian vähän, joten homma on Raikulle vaikeaa. Lisäksi mietin, että lelupalkkaukseen siirtyminen voisi olla paikallaan, koska selkeästi se saa koiran tekemään vauhdikkaammin ja yrittämään enemmän, vaikka ruokakin on tosi superjuttu. Lisäksi pallon kanssa liikkeestä maahanmenoja peruutellen (koitan päästä eroon Raikun ideasta “maahanmeno tehdään jalan luona”) ja jotain tuntui neidin päässä liikahtelevankin. Maahanmeno on Raikulla nopea ja varma. Luoksareita pari, koira paikalleen istumaan ja kutsu, palkka vauhdista. Edelleen kun on edessä istuminen opettamatta ;P

Treenaukseen olen koittanut saada jonkinlaista rutia, mutta varsinkin Raikun kanssa hommaan pitäisi saada edistymistahti hieman nopeammaksi. Seuraavanlaisia suunnitelmia tulevaan:

Niji
- Kokeenomaisuus
- Jäävät kasaan nopeina
- Noudon palautusvauhdin nopeana pitäminen
- Paikallaolon + muiden jättöjen parantaminen (koira skarpimmaksi)
- Myöhemmin keväällä liikkeiden ketjuttaminen

Raiku
- Seuraamisessa liikkeessä kontakti vahvemmaksi
- Perusasennosta perusasentoon -siirtymisiä useamman askeleen pätkissä
- Maahanmenon lisäksi istuminen ja seisominen mukaan treenaukseen
- Nouto (takaperinketjuttaen)
- Istuminen eteen
- Paikallaolo

Pitäisi ottaa ihan asiakseen suunnitella taas jonkinnäköistä lukkaria treenien kanssa. Halli on käytettävissä päivisin, joten voisi hyvin käydä treenailemassa juttuja pienissä pätkissä. Raikulle etenkin pitäisi saada kuuriluontoisesti asioita eteenpäin, Nijin kanssa taas keskitytään vireeseen sekä “voimakkuuteen” ja nopeuteen, jolloin tottistreenejä ei tarvitse kovin usein edes tehdä. Tokojuttuja voisi käydä muistuttelemassa + agilityä siinä sivussa tekemässä. Tokon suhteen viilattavaa kyllä löytyy yllinkyllin.

Sunnuntaina tyttöset jäävät hoitoon ja matkaan itse Ruotsinmaalle kaverin kanssa reippaaksi pariksi viikoksi, joten treenaaminen jää hetkeksi. Tauko tosin tekee varmasti hyvää tämän buustauksen jälkeen. Nippe toivonmukaan pääsee reissun aikana treenaamaan hieman aksaa toisen ohjauksessa :)

Videomateriaalia yritän saada tyttöjen treeningeistä esille jatkossa enemmän. Eilen petrasin sen verran, että sain jopa videokameran pelipaikalle, mutta enhän minä sitten muistanut sitä kenellekään tyrkätä ;D Videota tarvitsen etenkin Raikun homman edistymisen vuoksi, samoin haluan tietää, miten Nijin jäävien nopeuden käy, kun liikkeitä lähdetään hiomaan eteenpäin kohti ehjää kisasuoritusta.

Noin muuten elo on ollut kohtuu rauhallista. Oman sairastelun vuoksi on jäänyt isompi lenkkeily viime päivinä pienemmäksi, mutta jospa tämä kuume saataisiin kuriin vielä ennen viikonloppua ja tulevaa reissua :) Yritän saada tytöistä kuviakin otettua, niin ei jää blogin julkaisut pelkiksi kirjainmeriksi. Yritä muistaa ottaa kameran mukaan Ruotsinreissulle, niin saan sieltä jotain muistoja talteen. Pienimuotoinen loma tulee kyllä tarpeeseen! :)

Jätä vastaus

Why ask?