Jos joku on joskus ihmetellyt Raikun oikeastaan ykköslempinimeä “Laalaa”, niin hyräile otsikon sanelema lallatus iloisella sävelmällä mahdollisimman lapsenomaisella äänellä, tyhjennä ajatukset nollaan ja kävele hieman letkein liikkein kuvitellen itsesi kukkaniitylle perhosten sekaan kirmaamaan. Jep. Juuri sellainen on Raiku :o) Hassun iloinen ja hölmö eläin.

Ajattelin kirjoitella jotain pientä viime päivien treeneistä Raikulin kanssa. Niji on viettänyt aikalailla treenilomaa. Sunnuntaina pientä pelailua tarjoamisen kanssa ja satunnaisesti pari treeniä olkkarissa samaa hommaa.

Raikun kanssa ollaan tehty parina päivänä pientä treenausta ja koira etenee aivan valtavia harppauksia! Jaksan ihmetellä tuon koiran putkiaivoisuuden lisäksi kekseliäisyyttä tarjota oikeanlaisia toimintamalleja mitättömillä toistoilla :D Ehkä olen sittenkin onnistunut luomaan tuosta koirasta tarjoavan, vaikka hetken ehdin jo epäillä :)

Mitä ollaan tehty?

Seuraamista lauantaina, josta kuvatodisteita aiemmassa postauksessa. Hommahan menee perinteisesti niin, että ohjaaja on kuvitellut koiran olevan tasolla ö, koska omasta kuvakulmasta homma ei näytä hyvälle. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, jotenka: Koira pitää pään aivan niin kuin kuuluukin, ts. haluan. Lisäksi paikka on juuri sitä, mitä haluan. Toki, edistämistä esiintyy ja koira herkästi keulii (joka on minulle ihan käsittämätöntä näin yhden ei-niin-ahneen jälkeen). Lauantaina tehtiin jokusen askeleen, olisiko ollut 2-6 askelta keskimäärin, suoria ihan vain kuvaamista ajatellen. Halusin nähdä, mitä todellisuus on, ja kuten ehkä rivien välistä voi tulkita, olen erittäin positiivisesti yllättynyt. Sehän näyttää seuraamiselta! :D

Seuraamista jatkettiin vielä tiistainkin reeneissä. Tosin satunnaisia pätkiä. Tällä kertaa edistämistä näkyi, mutta treeniseuran vinkistä kokeiltiin palkkausta takakautta siten, että koira selkeästi joutuu siirtymään taaksepäin saadakseen palkan. Annoin palkan siis oikeasta kädestä selän takaa. Normaalisti palkkaan vasemmalla kädellä “imutuskohdasta”, mutta koska se ei paikkaa tunnu korjaavan, kokeiltiin selkeämpää palkan taakse viemistä. Näytti ainakin tässä treenissä toimivan. Jokunen käännöskin tehtiin, ei mitään suurempia hämminkejä niissä, jos en väärin muista ;p

Lauantaina kokeiltiin ekaa kertaa myös alokkaan tokohyppyä. Perinteisesti käsiavulla koira yli ja pysäytys hypyn taakse. Välillä palkka hyppäämisestä, välillä seisomisesta. Koitin tehdä seisoen paikallaoloa samalla ja siirryinkin kerran aivan koiran viereen tulemalla hypyn yli. Ei olla juuri seisoen paikallaoloa harjoiteltu. Toistoja vajaa kymmenen.

Hyppyä jatkettiin tiistaina. Tässä jaksan ihmetellä tuota ötökkää: Meillä oli käytössä aivan eri hyppy, mutta tämä pyrkiytyy hypylle tohkeissaan, ei kuitenkaan hyppää omatoimisesti ylitse. Tehtiin hyppyä ja nyt koira sivulla, josta hyppy + nami lentää samaan aikaan. Seisahtumista taakse samalla. Käsittämätön eläin keksii seisoa todella paikoillaan ja keskittyneenä.

Keskiviikkona hyppy sai jatkoa lisää. Ja nyt Raiku keksi tarjota sitä ihan itse! Seisahtuminen on kyllä niin tyylikäs ja todella jännittynyt käsittämättömän onnellisella ilmeellä varustettu pönötys. Top-käskyä ollaan alusta saakka hahmoteltu ja hyvin näyttää käsky iskostuneen. Lisäksi koira reakoi selkeästi jo hyppy-käskyyn. Käsiapua vähensin tänään jo pois. Tein kisanomaisia aloituksia, palkkaus seisomisesta 1-5 sek. Taisin tehdä jokusen liikkumisen omalta osalta.

Lauantaina lisäksi luoksetulo kerran. Jäi eteen mun makuun liian kauas, mutta tokojuttuja ajatellen juuri hyvän matkan päähän. Tein kisanomaisen aloituksen.

Luoksetulo kertaalleen keskiviikkona kentällä. Ekaa kertaa liikkuroituna. Jäi ensin aivan liian eteen, väliä puoli metriä, korjautin, josta palkka. Samalla aloitin valmis-käskyyn reakoinnin opettamisen (ts. valmis + nami). Ideana on siis, että koira osaa reakoida valmis-käskyyn ottamalla kontaktin. Tätä voi hyödyntää ainakin alokkaan kisoissa. EVL:ään oli kaiketi tulossa sääntömuutos, jossa liikkuri ei enää kysele aloitusta? Eniveis. Lisäksi Raikusta oli käsittämättömän vaikeaa reakoida sivu-käskyyn, kun edestä pönöttämisestä on viimeaikoina palkkaa sadellut. Muissa yhteyksissä tulee sivulle vikkelään ja pääosin suoraan + hyvään paikkaan. Vinoutta näkyy välillä, muttei mitenkään ongelmallisesti. Pyrin puuttumaan vinouksiin toteamalla koiralle “oho” ja ottamalla uusiksi.

Tiistaina hömpöteltiin istumisen, seisomisen sekä maahanmenon erotteluja. Näitä sekoittelee aikalailla iloisesti, koska maahanmeno on supersiistiä, seisominen vielä hatara (tosin teki seisomiset hyvin, mutta näissä on vielä apuja) ja istumiskäskyssä oleva s ilmoisesti vielä liian voimakkaasti yhteydessä maahanmenokäskyyn “plats”. Lopulta istuminenkin onneksi luonnistui hyvin. Pitää näitä jatkossakin erotella, koska uskon, että tulkkaa istumisen maahanmenoksi ihan vain siksi, kun maahanmeno on Raikun mielestä hypyn jälkeen ehkä ihaninta, mitä voi tokoreeneissä olla :D

Seisomista harjoiteltiin keskiviikkona lisää. Paikallaan pysymistä lähinnä, kun liikun pois ja takaisin päin sekä hieman vinottain suhteessa koiraan.
Keskiviikkona otettiin luoksepäästävyyttä edelleen idealla, koira ottaa kontaktin, ihminen lähestyy, koira saa palkan, ihminen peruuttaa. Hyvin toimii ja hyvin on iskostunut idea lähestyvä ihminen -> ota kontaktia.

Lisäksi tänään paikkamakuu pienellä häiriöllä (tuttu ihminen kierteli koiraa). Maahanmeno sivulla muutoin hieno ja nopea, mutta jätti kyynärät inasen ilmaan. Korjautin ja palkkasin tästä. Näitä pitää treenata olkkatottiksena. Jää paikalle rauhallisesti, mutta selkeästi levottomuus iskee noin 15 sek makaamisen jälkeen (nuuskuttelu). Palkkaan, kun korjaa kontaktin minuun ja menen taas jonkun matkan päähän. Yhteensä paikallaoloa vajaa minuutti. Sisätottistelutreenausta paikallamakuiden suhteen siis ylipäänsä lisää.

Sisällä on tehty noutoja, jotka edistyy ohjastajan yllätykseksi todella nopeasti! Olen täälläkin kitissyt, kun Raiku ei keksi tarjota kapulan pitämistä. Ei ole enää niin iso ongelma :D Päivänä parina tein todella epämääräisiä “kokeillaan” -ajatuksella treenauksia, joissa mm. jätin kapulan maahan ja odotin, mitä koira keksii tarjota. No, Raikuhan oli oppinut, kuten olen sille opettanut: Tiputa kapulaa (suurieleisesti vieläpä). Naksu / naksusana on ollut siis jatkuvasti myöhässä, jolloin koira on oppinut sylkäisemään kapulan pihalle. Ei hyvä. Siispä tein ihan jokusen kerran kapulan pitämistä niin, että estin koiran kapulan pureskelemisen pitämällä käsillä sen kuonosta. Rauhallista kehua, kun piti rauhallisesti jne. Tätä olen tehnyt aikaisemminkin, mutta todella vähän.

Keskiviikkona sitten aamulla satsi kapulan pitoja. Edellisenä iltana tein siis avustaen pitämistä edessä. Ja kappas kummaa: Sehän pitää kapulaa!! Kärsin liikutella käsiä, silittää kuonon selästä ja koira pönöttää kapula suussa. Oho.

Illalla uusi setti. Nostin rimaa sen verran, että annoin koiralle kapulan kun se vielä seisoi ja ohjasin sitten käsillä istumaan + tuin leuan alta. Muutama tällainen ja oho. Koira keksii, että kapulan kanssa pitää istahtaa. Seuraavaksi odotan, että Raiku keksisi tuoda kapulaa lähemmäs minua. Ja katos vaan, hetken päästä viisi onnistunutta toistoa, jossa koira istuu ja ottaa kapulan suuhun, siirryn metrin päähän ja koira korjaa paikkaa ideaaliin luovutuspaikkaan. Nyt on pakko sanoa, että käsittämätön eläin. Ote kapulaan hyvä ja rauhallinen. Olen enemmän kuin tyytyväinen tämän hetken noutoon! Raiku on ylittänyt itsensä totaalisesti, minä kun ajattelin, että taaplataan pitämisessä vielä pitkään ja hartaasti. Seuraavaksi jos vaikka liittäisi käskysanaa touhuun mukaan? Erilaisia kapuloita toki voisi tässä kohtaa alkaa hyödyntämään. Metalli tutuksi esimerkiksi.

Tänään torstaina noutoja jatkettiin aamulla pienellä setillä. Nyt sain koiran nostamaan kapulan maasta ja tuomaan eteen. Ainoa ongelma on, että Raiku tykkää noutokapulallakin tökätä minua ennen istumista. Siispä palataan taaksepäin ja kokeillaan saada tökkäys veks. Mää en vaan millään malttaisi, kun koira keksii ketjuun osia hirveän nopeasti :o)
Jatkossa pakko yrittää muistaa videoida, kuinka tuo eläin hoksaa, vaikka minun treenit ei aina ihan mene niin kuin olen ajatellut ;p Olen hyvä kehittämään ja säätämään, mutta jotenkin ihmeen kaupalla Raiku pysyy minun kriteerien perässä :D Lisäksi Laalaa on niin pahvi, ettei keksi tarjota mitään ylimääräistä. Kun asia tehdään jollain tapaa, niin Raiku toteuttaa sen kaavamaisen tarkkaan juuri niin kuin on opetettu. Mutta, huom, toistaiseksi hommat sujuu näin sukkelaan, mutta siitä huolimatta jaksan ihmetellä ja aina vaan ihmetellä, miten nopeaoppinen Raiku on :)

Hommat etenee liikkeiden osalta pelottavan nopeasti, joten ajatuksissa on käynyt jo möllikisailut. Josko lähitienoilla sattuisi jotain häpeninkiä olemaan ;)

Kategoria: Kuulumisia Heta