PK SM:ien tuoman innon siivillä käytiin illalla minitottistelemassa Raikun kanssa.

Aloitin treenit käskemällä edessä istuvan koiran jännitteen kautta sivulle. Perusasennoissa onkin tapahtunut hurjaa edistymistä ihan pienillä treeneillä. Koira on saanut varmuutta ja kainalossa oleva palkka saanut kontaktin kohdistumaan ylöspäin koko siirtymän ajan. Jes!

Seuraamispätkiä kokeillen, miltä käännökset oikeaan ja vasempaan näyttää / mikä olisi hyvä lähestymistapa niissä. Käännös oikeaan todella tiivis ja hyvä (kainalopalkka). Yllätyin tästä, mutta ilmeisesti fiilistreenit ovat tuoneet jotain pontta koiraan ja varmuutta yrittää. Tein useamman ja kivalta ainakin tuntui. Nyt Laa seurasi hieman hillitymmin eli paikka oli juuri oikea, eikä ääretöntä keulimista tapahtunut.

Kertaalleen tein pidemmän seuraamisen päätteeksi pysähtymisen ja nyt koira malttoi pysähtyä nopeasti ja täsmällisesti.

Ongelma käännösten suhteen on tällä hetkellä vasen. En tiedä, mistä oikein lähtisin liikkeelle.. Tein nyt jokusen niin, että pysähdyin käännöskohtaan ja odotin koiran perusasentoon. Näistä toki koira menee alkuun hieman hämilleen, vaikka on tehty näitä todella satunnaisesti vasemmalla kädellä sutien. Toista kuulemaani kikkaa toteutin myös: Koira eteen istumaan ja käsky seuraa + liikkeelle. Näissä koira petrasi koko ajan ja kääntyi seuraamaan sukkelaan. Kaikenmoiset rakennusideat otetaan vastaan! (imuttamista en hallitse edelleenkään sitten ;D )

Tähän väliin istumisia ihan vain minun seisoessa paikoillaan, kun peruutellessa homma oli liian vaikeaa. Raiku istumaanmenotyyli on koominen tumpsahdus taaksepäin, mutta tässäkin se vain osaa olla luonnostaan nopea :D

Loppuun luoksetulo, jossa laukkasi kyllä, muttei tykittänyt fiilisreenien tyyliin. Mietinkin, pitäisikö jättää varsinainen luoksetuleminen pois tekniikkatreeneistä ja pitää teknisen ja fiilistelyn todella erillään ennen kuin niitä lähtee yhdistämään? Tässä minua kiinnostaisi ihmisten ajatukset ;p

Pohdin myös kisarutiineja SM:ien pohjalta. Nijin kautta itse kentällä tekemiseen on selkeät sävelet, mutta lähinnä alkurutiinit ennen kehään menoa mietityttää. Ja missä vaiheessa ylipäätään olisi fiksuinta lisätä kisarutiinit treeneihin (odottelu tuottaa minulle kisoissa hankaluuksia, kun en ole opettanut koiria odottamaan ja nostattamaan sitten taas itsensä ;p )?

Noin ylipäänsä Raikusta täytyy todeta, että minun Lotkonpoikasesta alkaa kuoriutua hirvittävän hauska eläin :) Treeneihin on tullut roppakaupalla varmuutta ja yritystä!

Kategoria: Kuulumisia Heta