You are only limited by your own fears and inaction
Alkuun pahoitteluni, että blogi onnistui sekoamaan tuossa päivänä eräänä, kun allekirjoittanut lataili tiedostoja talteen uudelle koneelle. Joku onneton &-merkki oli eksynyt wordpressin tolkuttoman koodiviidakon sisällä väärään paikkaan, enkä päässyt hallintapaneeliin lainkaan. Onneksi joku muukin (onnellinen?) oli samaiseen ongelmaan törmännyt ja ratkaisu löytyi vihdoista viimein! Puuh.

Netin ulkopuolinen elo lipuu eteenpäin normaaliin tahtiin. Treenailu on ollut hiljaisempaa, mutta sitäkin antoisampaa. Raikunkin sain ilmoitettua elämänsä ekoihin tokokisoihin :D Sinne tosin on aikaa vielä rutkasti, mutta tässä vaiheessa on hyvä alkaa virittelemään kisajännitystä ;)
Touhut ovat keskittyneet pitkälti tokoiluun, mutta myös tottista on käyty ottamassa silloin tällöin. Nippelle sain kisapaikan ekaan EVL-kokeeseen kyllä, mutta sepä piti jättää välistä sitten neidin aloitettua vihdoista viimein juoksut. Niitä onkin odotettu kuin kuuta nousevaa juurikin siitä syystä, että päästäisiin kunnolla keskittymään kisakauteen. Omien kisahermojen testailua on tullut harrastettua aina kun tilanne vain sen sallii. Tähän mennessä olen onnistunut skarppaamaan itseni tolkuttoman hyvin ja niinpä vain koira pelittää kuten kuuluukin :) Katsotaan, karkautanko mopon missä vaiheessa käsistä, sillä sen verran alkaa olla koirallakin varsin nousujohteista virittäytymistä ohjaajalle tukalemmissa tilanteissa :D Tähän vois kai vaan todeta, että sitähän sää kysyit.
Nijin kanssa tosiaan pyörähdettiin belgien tokopäivillä lähinnä testimässä paria liikekokonaisuutta. Z-kävely oli aivan superhyvä, koiran jäävät nopeat (!!) ja varmat :) Ohjaajalla vaan vielä opiskeltavaa oikeaoppisessa suoritustavassa :D Törpöt hämää ja kamalan vaikea ymmärtää, että törppö jää myös oikealle käännyttäessä koiran vasemmalle puolelle. Ohjatussa Nip porsaili merkin kanssa, mutta onneksi sekin meni tajuntaan, kun apparit oli hereillä. Vaikeuksia aiheutti tilanne, jossa liikkuri ei käynyt nostelemassa kapuloita, vaan kapulat oli lojuneet jo hetken aikaa paikoillaan ja siirryttiin hakemaan vasemman sijasta oikeaa. Nippellä ei ollut mitään mielikuvaa sinne viedystä kapulasta, joten merkillä kävin sitä sille näyttämässä/osoittamassa kapulan suuntaan. Pitääpä muistaa ottaa tätäkin asiaa treenaukseen. Tällä kertaa myös keskikapula veti parilla kertaa. Luoksetulon tein kaksi kertaa ja heti kokeenomaisessa treenissä alkaa himmailu. Työstetään, työstetään.
Raiku hengaili välillä hallissa ja tehtiin samalla jotain tokojuttuja erittäin ahnaan suskoiran kanssa. Tämä treeni oikeastaan antoi rohkaisun törkätä eläin kokeisiin. Sen verran Raiku oli pätevänä uudessa ja erilaisessa tilanteessa, ettei enää kyllä voi loputtomiin asioita pitkittää :D Oikeammin, minä kuvittelen sille uusien tilanteiden olevan hankalia, vaikkei ne todellisuudessa sitä ole olleet.

Treenailujen lisäksi ollaan seikkailtu metsissä ja touhuttu ihan arkisia juttuja. Nippe roikuttaa matkassaan vielä turhakekiloja ja ne olisi tarkoitus saada karistettua veks kevättä kohden. Turhauttavaa omistaa koira, joka tuntuu saavan lisäkiloja ihan vaan ruuan näkemisestä. Erityisen positiivista on kuitenkin se, että Nippestä on kaivautunut tolkuttoman ahne porsas. Eikä mitään havaintoa, miksi :D Mutta, kelpaa mulle. Se turhautui tokopäivillä siitä, etten antanut sille lihapullaa ja alkoi haukkua päykyttämään tästä ilosta. Aina sille on ruoka kelvannut kyllä palkaksi, mutta turhauma ja kädestä repimisen raivo ovat uutta.

Ensiviikoksi lähdetään lomailemaan pohjoiseen! :) Kummasti antaa tarmoa porskuttaa, kun tietää pääsevänsä moikkaamaan perhettä ja Nennu-pappasta. Ilmoitin myös molemmat tytöt huhtikuussa järjestettävään Mondioring-tapahtumaan testattaviksi. Josko niistä olisi montsukoiriksi :D





Jätä vastaus