Tämä kuumuus vetää viimeisetkin mehut meikäläisestä, eikä juuri kyllä Nijikään kuumasta jaksa välittää. Jos ulkona hengaillaan, etsii neiti varjoisimman ja viileimmän sopukan. Järvestä on alkanut muodostua paras ystävä ja siellä ovat molemmat belgit päässeet porskuttamaan sydämen kyllyydestä. Nepo noutamaan keppejä, Niji pelastamaan uimareita.

Kuten tästä päivitysten viivästymisestä voi päätellä, ei olla oltu kovinkaan ahkeria juuri minkään suhteen. Ennen Juhannusta kipaistiin visitoimassa kasvattajatätiä sekä -setää. Nijistä paljastui jälleen jotain uutta, kun reissailtiin nuoremman grotskunartun kanssa (kiitos Elisalle ja Tinkulle seurasta!). Nispe on akka! Kaikki on Nijin ja etenkin ihmisiä pitää omia, koska näiltä saa rapsutuksia! :o Ei noita juttuja tule huomanneeksi normaalissa arjessa, mutta sitten kun onkin kanssakilpailijoita, niin kyllä tuosta topakkuuttakin (näemmä) löytyy. En pistä pahakseni, koska minusta homma kuuluu juttuun :) Osataan pitää puolensa edes jossain :P Homma siis oli ihan tiuskimista toiselle vain, ei mitään katastrofaalista siis ;) Asennekikkurakin liehui salossa, kun pihamaata kierreltiin merkkaillen vähän sinne ja tänne ja tuonne. Jep. Juoksuja vielä tuolloin neiti oli tekemässä. Pari päivää reissun jälkeen aloittikin neiti kolmannet juoksunsa :)

Reissussa jälkeiltiin ja tottisteltiin sekä tekaistiin esineruutu. Lauantaina metsäjälki, jossa Nijille elämänsä ensimmäinen jana. Jälki oli hiano peuranjäljistä huolimatta. Sunnuntain peltojälkeä en edelleenkään jaksa käsittää :D Niji nimittäin piti päätä korkealla ja eteni silmillään (?!)… Ihme meininkiä. Ei olla tuon jälkeen jälkiä tallailtua, koska puuttuu pellot, mutta tarkoitus on ottaa kuuri, jossa sitten keskitytään siihen tekniikkaan. Taas tuli kaikkea uutta purtavaa jäljestämiseen ja tiedän taas paremmin, mitä hakea :) Ajattelin pitää tekniikkakeskeisen kauden, jonka jälkeen siirrytään metsään janoja sekä keppejä opettelemaan. Jospa saataisiin tosiaan syksyksi tuo jana ja kepit (periaatteessa esineet sujuu ongelmitta, mutta kepeillä ei ole kokeiltu) kuntoon, jotta voidaan niitä kisoja vakavasti harkita, mikäli jonnekin päästään :P Esineruutu on vielä kesken. Tehtiin tosiaan tuon metsäjäljen yhteydessä esineruutu. Ekaa esinettä etsi sitkeästi, mutta lopuilla (otettiin muistaakseni kolme/neljä), ei aivan niin hyvää työskentelyä kuin olisin toivonut, mutta ihan lastensaappaissahan tuo on. Irtoaa kuitenkin kohtuu kivasti. Tarkoitus tehdä seuraavaksi mahdollisimman syviä ja kapeita alueita. Jätettiin homma siihen, että Nijille näytettiin takakulman esinettä ja vietiin koira poies. Hienosti tuo etsii kyllä, mutta selkeästi ekan esineen pitkä etsiminen (mutta sitkeä!) vaikutti seuraaviin hakuihin. Reeniä reeniä.

Tottiksissa oltiin Stenhällin Ninnin opissa. Uusia tuulahduksia saatiin tottiksiinkin. Lähinnä ohjaaja sai moitetta (yllättävää…) omasta aktiivisuudesta ;D Nijin kanssa herkästi olen itse se aktiivinen. Nyt ollaan harjoiteltu sitten sitä koiran aktiivisuuden kaivamista (jälleen kerran… Mun pitäisi olla jatkuvasti jonkun kivitettävänä, jotta ryhdistäytyminen kantaisi pidempään..) ja kyllä se sieltä löytyy. Muutamia reenejä ollaan tehty ja hienolta näyttää. Toisekseen minua jännitti ihan himona mennä piiiitkästä aikaa jonkun eteen arvioitavaksi.. Sivulletuloihin saatiin ohjeistusta samoin luoksariin sekä noutoon. Noutokuvio etenkin vaikuttaa Nijille sopivalta eli koira apuohjaajalle, itse kävellään ylipitkän matkan päähän apuohjaajan taakse. Appari nakkaa kapulan ja päästää koiran, joka kapulan otettuaan saa ohjaajalta apparin merkistä noutokäskyn. Luoksarihommat samoin (periaatteessa samaa ollaan tehtykin eli vauhtiluoksareita, jossa pallo lentää taakse) ja kyllä sivulletulossakin ideaa on. Etenkin sain itselleni iskostettua tuon palkan suunnan eli pallo on muuttanut liivin taskusta kainaloon sivulletuloissa ja pyrin muutenkin kohdistamaan palkan, enkä vain viskele sitä jonnekin. Toimii!

Sanna räpsi muutaman kuvatuksen Nispestä. On se kai ihan nätti - ainakin välillä?
Kuvat Sanna Hasu

Mun ikku Nisi! <3 n__n

Tosiaan, tässä ollaan nyt sitten pidetty taukoa vähän kaikesta, koska neiti on ollut juoksussa. Nyt alkaa olla homma viimein loppumetreillä, joten eiköhän me päästä jo alkuviikolla kimppareeneihin. Nyt iski hillitön hinku laitella tottikset kuntoon! Kävin katsomassa elämäni ensimmäistä kertaa pk-kisojen meininkiä. Sen verran olen käynyt aiemmin, että olin katsomassa sakumaanikkojen suojelun SM:ejä joskus Kannuksesta käsin vuonna 05. Eteenmenoja ollaan harjoiteltu ahkerasti ja istumista liikkeestä aina välillä muisteltu. Nopeutta olen muutoinkin hakenut nyt kaikkeen. Noudot vaatisi nyt sitten sellaisen kunnon tehoreenauksen - etenkin ne hypyt.

Tokoilut olen jättänyt minimiin. Tarkoitus olisi kuitenkin saada sekin mallilleen syksyksi. Josko vaikka kisoihin eksyttäisiin. Ruutu tosin on tällä hetkellä niiiin kesken, etten uskalla mitään luvata. Välillä sujuu, välillä menee takapakkia. Toivottavasti sekin alkaa luistamaan, kunhan saadaan toistoa alle :)

Tällaista turinointia tällä kertaa. Laitoin nyt tähän reenailujenkin kuulumisia. Toivottavasti saan motskarin takaisin, vaikka nämä helteet syö aika tehokkaasti meikäläisen voimavaroja :P Ei todellakaan minun juttu ole se, että aurinko paahtaa. Kaikki aktiviteetti on siirtynyt mahdollisimman myöhäiselle, mikä taas on tosi kiva aikaisille herätyksille… Tosiaan, aloitin pari viikkoa sitten eläinlääkärillä harjoittelun ja voi vitsit, että tykkään!! Ehdottomasti sitä, mitä haluan tehdä. Työntekijät ovat todella mukavia ja asiansa osaavia. Päivittäin opin uutta ja kovasti hommaa opastetaan :)

Kategoria: Kuulumisia Heta